maanantai 3. joulukuuta 2012

Atlantin yli



Atlantin yli  on 8 x Gotland Rundt

 Huomioita ARC 2002 -purjehdukselta, Las Palmas - St.Lucia.

German Frers design, 2001
Juostaanko 400 metrin aidat vai 3000 metrin esteet? Verrattuna Gotland Rundtia ARC-purjehdukseen, suhde on sama. Kyse on maratoonista, jossa moni lyhyemmällä matkalla vähäpätöinen seikka kasvaa oleelliseksi. Hyvin tehty esityö on pohja hyvälle purjehdukselle. Oli matka mikä tahansa. Tässä muutama havainto, jotka eivät edellytä minkääntasoista lahjakkuutta millään purjehduksen osa-alueella.  

Hyvä uni on kaiken a ja o

Salonki on paras paikka nukkua. Oma bunkka ei ole oleellinen, kunhan se on mukava ja tukee napakasti joka puolelta. N.s. myrskybunkkka, joka on tehty virittämällä kangas yhdeksi bunkan laidaksi, ei yksin toimi. Hyvää lisätukea saa istuimen selkänojista, fendareista (laitasuojista) ja spinnupusseista. (pallokaspurjeen säilytyspussista)

Naulakoita
 
Jos olisi saanut yhden kaljan jokaisesta Missä on mun... -alkuisesta lauseesta, niin joisin niitä oluita 
varmaan vieläkin. Vahtivuoroon liittyville tavaroille pitää jokaisella olla henkilökohtainen naulakko ja kolo, laatikko tai pussukka. Eniten olivat kateissa paukkuliivit, aurinkolasit ja -rasvat. Hankalinta oli säilyttää kamera niin, että se oli helposti käytössä, mutta turvassa. 

Stuuvaus (varusteiden pakkaaminen)

Keula ja perä keveiksi. Hedelmät ja kasvikset katosta riippuviin verkkoihin. Osan astioista voi julistaa ns. ranta-astioiksi ja pakata ne pois kilisemästä ja kolisemasta tai häiritsemästä ruuanlaittoa keikkuvassa pentryssä. Purjehtiminen on muutenkin aikamoista penkomista. Olen aiemmin pitänyt kuksan käyttöä veneessä jonain David Crockett - syndroomana, mutta käytettyäni muutaman vuoden kuksaa, en enää lähde reissulle ilman sitä. Punkkua en silti suostu kuksasta juomaan.Yövahtiin on hyvä varata pähkinöitä. Ne ovat hyviä nakerrettavia ajankuluksi. Pussi hassel-pähkinöitä riittää 2-3 vahtia. 

Elektroniikka
Onhan läppärin asetukset jotenkin varmistettu? Onhan kaikki tarvittavat ohjelmalevykkeet ja tarvittavat mukana. Onhan virtalähteelle varmistus? Onhan mukana muutama läppäri ja kartonki gepsejä? Onhan mittarit kalibroitu ja virheet tiedossa? Mikään ei nakerra taistelutahtoa niin kuin oikutteleva elektroniikka. 

Kannella
Barberi- (keulapurjeen alakulman lisäsäätönaru) ja preventteriviritykset (köysikiinnitys, joka estää isonpurjeen 5-metrisen alumiinipuomin heilahtamasta vahingosssa puolelta toiselle) vakioksi molemmille halsseille (veneen se puoli, jolta tuuli tulee). Mitä helpommat viritykset ja varmistukset purjeille / puomeille on, sitä matalampi on kynnys tehdä jiipit ja reivaukset oikeaan aikaan. Jos virittäminen on hankalaa, sitä siirretään eteenpäin tai pahimmassa tapauksessa jätetään tekemättä.
Kickarin (isonpurjeen puomin alasvetäjän säätömekanismi) pikalaukaisu ruorimiehen ulottuville broacheja (kovassa tuulessa ja aallokossa peräsin laakkaa pitämästä ja tuuli painaa veneen kyljelleen ja purjeet osuvat mereen) varten. Samoin preventterin laukaisu yksinkertaiseksi ja nopeaksi sitloodasta käsin. Ruorin keskikohta on hyvä merkata niin, että sen tuntee käsin säkkipimeässä. Samoin falleihin (purjeiden nostoköydet), reivinaruihin jne on hyvä merkata tussilla normaaliasentojen paikat.
Narunpätkiä tarvitaan aina ja kaikkialla. Niitä pitäisi olla sitloodassa (istumalaatikko, paikka josta venettä ohjataan ja purjeita hallitaan) ja mastolla valmiina. 

Paloaseman siivous
Skuuttikuri. Jos totuttautuu palauttamaan fallit ja skuutit (purjeiden nosto- ja säätönarut) aina samoihin paikkoihin, niin puoli kantta ei nouse joka kerta ilmaan spinnun mukana tai jiipatessa.
Fallikuri. On helppo alkaa jiipin tai spinnu noston jälkeen hätäilemaan venettä vauhtiin ja jättää sen jälkeen spinnu (pallokaspurje, joka nostetaan suoraan pussista vetämällä, vähän kuin laskuvarjon laukaisu) pakkaamatta ja fallit jalkoihin. Pitää malttaa siivota tilanne heti. Aina.Spinnu on erittäin tulenarkaa kangasta. Älä friteeraa katkarapuja juuri silloin, kun spinnu lasketaan ja se tulee levälleen kajuuttaan. 

Kypärä

Hyvä lisä ja apu, kun jonkun on mentävä merellä mastoon. Mitä isompi vene, sen rajummat liikkeet. Siis kypärä ja kunnon valjaat. Valjaiden avulla voi lukita itsensä mastoon/staagiin/puomiin nousun ja työskentelyn helppottamiseksi. Ja nosto aina solmun varassa. Skuuttilukot ovat liian helposti aukeavia ihmisten nosteluun. Paras solmu on vuorikiipeilijöiden käyttämä varmistettu kahdeksikko. 

Turvavaljaat 

Mitä pitempi matka, sitä helpommin jättää liivit naulaan. Sitloodassa turvavaljaat ilman liivejä on parempi ratkaisu kuin pelkkä t-paita, kun paukkuliivit alkavat auringossa hiostamaan. Yöllä liivit ja valjaat aina ja jokaiselle. Tässä on hyvä olla veljesi vartija ja huomauttaa, jos toinen aikoo lintsata. Yöllä on turha rynnätä kannelle ilman liivejä, oli tilanne mikä tahansa. Liivitön ei voi auttaa ketään, mutta on nopeasti se, jota ei kukaan voi auttaa.

Otsalamppu ja muuta pientä apua pimeään

Nykyiset led-vehkeet ovat tosi hyviä. Voin suositella. Virtauslankoja ruorimiehen silmän korkeudelle esim. barduunoihin. Hyvä apu tiukassa tilanteessa, kun vindeksi ei näy ja mittarit on liian hitaita.
Maston koneajovalo valaisee sopivasti keulapurjetta ruorimiehelle. Tähän riittää 10 watin lamppu. Tavallisesti koneajovalo on 25 wattinen, mutta tässä käytössä vähempikin riittää.
Keulan kulkuvalot sikaflexilla umpeen ja oikeasti vesitiiviiksi. Valitettavasti markkinoiden liki ainoa kulkuvalomalli on helvetin huono.Valkoinen spinnu on pimeällä parempi kuin punainen. 

Kännykkään soitonsiirto 

Tämä on hyvä muistaa, varsinkin kun lähtee kännykän kantaman ulottumattomiin jostain ulkomailta. Muuten maksat jokaisesta kännykkääsi tulevasta puhelusta ulkomaan osuuden.
Mitä pidempi matka, sitä varmemmin nämä asiat alkavat vaikuttaa veneen keskinopeuteen. 

Prologi 

Reissu oli tietty aivan upea. Marissa, Swan 48 on hieno vene ja hyväkäytöksinen. Kippari Matti ja ennen kaikkea veneen ääni ja vimma, Matin vaimo Tuire, olivat tapansa mukaan hyviä ja huolehtivia pomoja meille kaikille. Meillä oli kolme vahtia, kaksi tyyppiä kussakin. Jollataustainen nuorisovahti, joka ylläpiti vauhtia ja kilpailutsemppiä. Sitten me keski-ikäiset, jotka emme niinkään kaivanneet viimeisiä solmun kymmennyksiä kuin varmaa etenemistä matalalla riskinotolla. Kun me kaksi vahtia emme päässeet yksimielisyyteen, niin sitten kuultiin kipparia ja toimittiin viimeisen sanan mukaan.On ollut onni tutustua Marissan ja Marissaa edeltäneen Odeten, Ron Holland Swan 44 1982 -porukoihin.

Kiitos Sanni, Tuire, Ykä, Matti & Ari.
Ylitysaika oli 14 vrk 2 min. Keskinopeus n. 8,3 solmua.

"Marissa ylivoimainen ykkönen ARC:n Cruising B-luokassa. Aika Atlantin yli 14 vrk 2 minuuttia. Jopa Racing-luokan voittaja Riley samalla TCF-kertoimella tuli perässä." - AMP-uutinen 18.12.2002
Oletettavasti ylitysaika on edelleen Suomen ennätys tällä matkalla.

Akvarellejä matkalla pitämästäni lokikirjasta.

 Kuvat ovat mustavalkoisa, kun en löytänyt alkuperäisiä
kuvia, nämä ovat johonkin juttuun muokattuja mv-kuvia.


.
 
Lähdön jälkeen oli maisema takana spinnujen pilkuttama. 
Seuraavina viikkoina matkasimme päiväkausia näkemättä muita veneitä

Lähdö.n jälkeinen navakka vastatuuli yllätti kyllä koko ARC-porukan.
Monelle porukalle kryssi Atlantilla oli liikaa. Meidän sijoituksemme 1. vuorokauden jälkeen oli viides. 
Aika hyvin – sillä kaksi meistä makasi hyödyttömänä bunkan pohjalla
Meritauti alkaa olla voiton puolella, kun  jaksaa pukea rensselit niskaan ja kavuta kannelle.


Taas kerran rintsikat hyppyyttävät raavita miehiä.
Tasapuolisuuden nimissä taisi muutaman nainenkin olla hypyytettävänä.
Rintsikat syntyy, kun keulassa oleva ohut pallokaspuje kiertyy puuskaisessa tuulessa etuhatuksen ympäri.
Parhaimmillaan sotkun selvittämiseen meni tunteja. Purjeen koko oli 170 m2!
Vakaata menoa – tasaiset päälle 200 meripeninkulmaa vuorokaudessa.

Veneen Jabsco-merkiinen vessa. Ei päältäpäin uskoisi, kuinka oikukas vehje se voi olla



            N A V I G A R E   N E C E S S E   E S T ,   V I V E R E   N O N   E S T   N E C E S S E .